Tekstikoko: A A A A

Lähiradio Logo
23.03.2010 - Yleisradion toiminta, kehitys ja rahoitus turvattava

23.3.2010 Kansan Radioliitto ry:n liittokokous:

Yleisradion toiminta, kehitys ja rahoitus turvattava

 

Suomessa tarvitaan Yleisradiota, julkisen palvelun mediatoimintaa, koska kaupalliset mediayhtiöt eivät riitä demokraattisen yhteiskunnan tarvitsemaan uutis- ja ajankohtaistoimintaan, kansalaiskeskusteluun sekä eri väestöryhmät huomioon ottavaan monipuoliseen ja laadukkaaseen ohjelmatoimintaan. Mediarakennetta arvioitaessa on otettava huomioon, että joku Berlusconin tai Murdochin mediaimperiumin tapainen ulkomainen yhtiö voi ostaa Mtv3:n, Nelosen tai Novan niin kuin ulkomaiset yhtiöt ovat ostaneet suomalaisia paikallisradioitakin. Tarvitaan takeita riippumattomista suomalaisista tv-kanavista, jotka eivät toimi business-periaatteella

 Koska me yleisönä muodostumme monenlaisista ihmisistä, useat julkisen palvelun radio- ja tv-kanavat ovat paikallaan. Ylen nykyisen radio- ja tv-toiminnan laajuus ei ole ollut eikä ole liian laajaa tähänkään asti. Tärkeitä Ylen toiminnan kehityskohtia ovat jatkossakin nettitoiminta ja elävä arkisto. On hienoa, että haluamiaan ohjelmia voi katsoa tai kuunnella myös varsinaisen lähetyksen jälkeen itselleen paremmin sopivana aikana netin kautta.

 Kansan Radioliiton mielestä on paikallaan, rahoitettiinpa Ylen toimintaa pääasiassa valtion budjettirahoituksella taikka sosiaalisesti tasapainotetulla mediamaksulla, että Ylen rahoitusta voidaan täydentää kaupallisilta kanavilta perittävillä toimilupamaksulla. Kaupalliset kanavathan saavat ylimääräistä taloudellista etua siitä, että Yle ei myy mainosaikaa. Sen takia on ollut meille kaikille ja myös niille ihan oikein, että kaupalliset tv-yhtiöt ovat vuosikymmeniä maksaneet toimilupamaksua. Tämä maksu lopetettiin vain muutama vuosi sillä perusteella, että digitalisointi aiheuttaa ylimääräisiä kuluja Mtv3:lle ja Neloselle. Kuluja digitalisoinnista tuli kuitenkin myös katselijoille, mutta mediatalojen voitot ja osingot sen kuin kasvoivat viime vuosina niin, että nyt toimilupamaksun palauttaminen on hyvin perusteltua.

 Mikäli Ylen rahoituksessa kuitenkin vielä päädytään pääasiassa mediamaksun käyttöön, Opetusministeriön tulisi rahoittaa kulttuuritukena eräitä Yleisradion toiminnan erityisalueita, kuten radion sinfoniaorkesteri, opetusohjelmat ja opettaja-tv. Samoin Ylen suhteellisesti katsoen hyvin laajaan ruotsinkieliseen ohjelmatoimintaan olisi hyvä osoittaa myös budjettirahoitusta. Kirkkojen itsensä tulisi maksaa hartausohjelmien kustannuksista niin kauan kuin niitä edellytetään Yleltä lain nojalla. Mainitut lisärahoitukset toteuttamalla mediamaksun osuutta voitaisiin alentaa alun perin suunnitellusta ja siten pienentää maksua.

 Osana media- ja sosiaalipoliittista pakettia eduskunnan tulisi nostaa ”korvamerkitysti” opintotukea, työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja kansaneläkettä. Maksupohjan laajentaminen edellä mainitun sosiaalipaketin kautta kokonaispaketin osana on perusteltua Ylen rahoituksessa, koska kysymys on julkisesta palvelusta.

 Mikäli päädytään budjettirahoitukseen, on tärkeää turvata Ylen rahoituksen pitkän aikavälin tasapainoinen kehitys Yleisradiolailla niin, että rahoitus ei ole vuosittaisten budjettivääntöjen kohteena. Toimilupamaksun palauttaminen kaupallisille tv-kanaville on perusteltua myös budjettirahoituksen oloissa. Keskustelussa mainittu mainosajan myynti poikkeuksellisesti joihinkin Ylen yksinoikeudella hoitamien suurten urheilutapahtumien televisiointiin ei mitenkään estäisi toimilupamaksun palauttamista.

 Mahdollisen mediamaksun tuottoa tai  valtion budjettitukea tulee alkaa käyttää myös epäkaupallisen yhteisöradio- ja -tv-toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen Suomessa. Tätä tukee myös Euroopan unionin parlamentin päätöslauselma ”Kansalaismedia Euroopassa 2009” (25.9.2008; 2008/2011(INI)). Yhteisöradio- ja -tv-toiminta rinnastuu myös mielipidelehtiin ja on samalla käytännön mediakasvatusta monenikäisille ihmisille.

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Esa Ylikoski, p. 0504685332